Tutkimushankkeet

Käynnissä olevat tutkimushankkeet löytyvät myös tutkijoiden omilta sivuilta kohdan henkilökunta alta.

Äitiyden ammatilliset ja kulttuuriset tulkinnat

Suomalaisessa sosiaalityön tutkimuksessa keskustelu äitiyden kulttuurisista merkityssisällöistä ja niiden muutoksista on ollut vähäistä, vaikka äitiyden arvioiminen ja normittaminen on keskeinen osa käytännön sosiaalityötä.  Väitöstutkimuksessa äitiyden kulttuurista konstruoimista tarkastellaan kahdesta tekstiaineistosta käsin sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssianalyyttisen teorian viitekehyksessä. Tarkastelun kohteena on yhtäältä lastensuojelussa toimivien perhetyöammattilaisten keskusteluja perhetyön asiakkaana olevista äideistä ja heidän äitiyksistään ja toisaalta naisten- ja perhelehtien keskusteluja äitiydestä. Media- ja ammattilaisdiskurssit tuottavat molemmat kulttuurista ymmärrystä hyväksytyistä ja ei-toivotuista äitiyden toteuttamisen tavoista. Nämä ymmärrykset voivat kuitenkin olla keskenään hyvinkin jännitteisiä, ja tehdä sekä äitiyden toteuttamisesta että sen ammatillisesta tukemisesta haastavaa.

Rahoittaja
Turun Yliopistosäätiö
SOSNET- tutkijakoulu
Jenny ja Antti Wihurin Rahasto

Lastensuojelu ja maahanmuuttajat - Tutkimus sosiaalityöntekijöiden ja maahanmuuttajien vuorovaikutuksesta   

Maahanmuuttajien kanssa tehtävä sosiaalityö on Suomessa suhteellisen uusi, mutta laajeneva työalue. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat yhä enemmän monikulttuurista tietoa ja taitoa käytännön työssään. Tämä tutkimus kohdistuu erityisesti lastensuojeluun kolmesta syystä. Ensinnäkin lastensuojelun asiakkuuteen johtavien ongelmien taustalla saattaa olla asioita, jotka tavalla tai toisella liittyvät maahanmuuttajien elämän erityistilanteisiin ja vähemmistöasemaan. Lapset kokevat kahden kulttuurin väliset jännitteet ja rasistisen ympäristön usein voimakkaasti. Toiseksi maahanmuuttajien ymmärrys suomalaisesta lastensuojelusta voi olla hyvinkin erilainen kuin suomalaisten sosiaalityöntekijöiden näkemys asiasta. Tällaisessa tilanteessa työskentelyn tavoitteista ja menettelytavoista sopiminen voi olla vaikeaa. Kolmanneksi kulttuurienvälisen kommunikaation ongelmat ovat sosiaalityössä hyvin konkreettisia. Vuorovaikutuksessa on tulkittava sekä kieltä että etnistä kulttuuria. Esimerkiksi lastenkasvatukseen liittyvät tavat ja uskomukset saattavat olla hyvinkin erilaisia etnisestä kulttuurista riippuen.

Tutkimuksen keskeisenä kohteena on sosiaalityöntekijöiden ja heidän asiakkaidensa välinen vuorovaikutus. Tutkimuksessa pyritään analysoimaan sosiaalityön asiakaskohtaamisissa esiintyviä vuorovaikutustapoja, -prosesseja ja tapaamisten eri osapuolten kertomia kokemuksia yhteistyöstä, sen hyödyllisyydestä ja vaikeuksista. Tavoitteena on arvioida tekijöitä, jotka voivat toisaalta edistää ja toisaalta estää toimivan yhteistyösuhteen muodostumista sosiaalityön asiakastilanteissa. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat, miten etninen kulttuuri ja sen rooli lastensuojelun kohtaamisissa ymmärretään ja selitetään, miten eri osapuolet arvioivat istuntojen tavoitteita ja sisältöä sekä miten yhteisymmärrys eri osapuolten välillä rakennetaan ja saavutetaan. Tutkimusaineisto on laadullinen ja koostuu nauhoitetuista ja havainnoiduista asiakasistunnoista sekä haastatteluista. Informantit ovat somalialaisia, venäläisiä ja vietnamilaisia lastensuojelun asiakkaita, heidän sosiaalityöntekijöitään ja perhetyöntekijöitään.
Merja Anis

Lapsiperheiden hyvinvoinnin muutossuunnat Suomessa   

Laman jälkeen taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut Suomessa. Tämä näkyy myös lapsiperheiden välisessä asemassa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata lasten kokeman köyhyyden kehitystä vuosien 1995, 2000 ja 2005 välisenä aikana. Köyhyyttä kuvataan laaja-alaisesti, useiden eri mittareiden avulla. Lisäksi lapsiperheiden taloudellista niukkuutta tarkastellaan vanhempien teemahaastattelujen antamien tulosten kautta.
Katja Forssén

Varhaislapsuuden syrjäytymisriskit ja niiden ehkäiseminen   

Laman jälkeen on sosiaalisten ongelmien kasvun yhteydessä alettu keskustella siitä, onko suomalainen vanhemmuus 'hukassa'. Empiiristä faktaa asiasta ei vielä ole. Tutkimuksen tavoitteena onkin tarkastella empiirisesti missä määrin vanhemmuuden heikentymissyytökset pitävät paikkansa. Onko yhteiskunnassamme ryhmiä, joiden kohdalla taloudelliset ja henkiset voimavarat ovat heikentyneet? Jos näin on niin kuinka suurta osaa suomalaisista lapsiperheistä tämä ryhmä edustaa.
Katja Forssén

Tutkimus pienten lasten perheiden työn, toimeentulon ja sosiaalisen elämänpiirin muuttuvista suhteista   

Yksilön elämänkulussa on useita siirtymiä, jotka sisältävät sekä riskejä että mahdollisuuksia. Yksi tärkeä elämänkulun siirtymä on siirtymä vanhemmuuteen ja perheellistyminen yleensä. Tutkimuksemme lisää syvempää, monitieteellistä ymmärrystä työn ja lapsiperheiden hyvinvoinnin yhteyksistä perheellistymisprosessin viitekehyksestä. Kuinka työ ja työolosuhteet vaikuttavat pienten lasten lapsiperheiden elämään? Kuinka yleistä on kielteinen siirräntä työstä perheeseen. Tutkimuksen tavoitteena on palvella sekä tieteellisiä että käytännön tarpeita. Tutkimuksessa tuotetaan uutta tietoa siitä, millä tavalla voitaisiin entistä paremmin tasapainottaa työn perhe-elämän ja hyvinvoinnin välisiä jännitteitä. Tutkimuksen pääkysymyksiä ovat: Mitkä tekijät selittävät sitä, että toiset perheet onnistuvat yhdistämään työn ja perhe-elämän paremmin kuin toiset? Minkälaista jännitettä esiintyy perheiden tarpeiden, mukaan lukien lastenhoitotarpeet, ja työelämän edellytysten välillä? Kuinka työ ja työolosuhteet sekä kielteinen siirräntä työstä perheeseen vaikuttavat vanhempien ja heidän lastensa hyvinvointiin? Kohdistuuko kielteinen siirräntä tiettyihin sosiaaliryhmiin muita sosiaaliryhmiä voimakkaammin? Kuinka perhepolitiikkaa tulisi kehittää, jotta se pystyisi vastaamaan entistä paremmin pienten lasten perheiden tarpeisiin? Tutkimusryhmän jäsenet käyttävät pääasiallisena aineistonaan Turun lapsi ja nuorisotutkimuskeskuksen data-aineistoa. Paneeliaineisto koostuu 3500-4000 lapsen kohorttiaineistosta. Lasten ja perheiden ensimmäiset tiedot kerätään jo äidin raskausaikana ja lapsia ja perheitä seurataan vuosittain lasten aikuisikään asti. Tämän aineiston tuloksia verrataan valtakunnalliseen suomalaisten perheiden pitkittäisaineistoon (LCF). Lisäksi tutkimusryhmällä on käytössään Eurooppalaiset elinolotutkimusaineistot (ECHP ja SILC), mikä mahdollistaa suomalaisten tutkimustulosten tarkastelun kansainvälisestä näkökulmasta.
Katja Forssén

Hyvinvointivaltion muutos ja kansalaisten mielipiteet 

Väitöskirjassa tarkastellaan kansalaisten asennoitumista hyvinvointivaltioon ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkitaan väestön mielipiteitä hyvinvointivaltion uudelleenmuotoilusta, kunnallisten palvelujen markkinoistumisesta sekä aktivoivasta sosiaalipolitiikasta. Tarkastellaan, onko sosiaalipolitiikan ideologisia ja institutionaalisia muutoksia seurannut kansalaismielipiteen muutos. Väitöskirja on kvantitatiivinen tutkimus, jossa aineistoina käytetään Kunnallisalan kehittämissäätiön ilmapuntareita sekä Turun yliopiston ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen kyselyä "Kuinka hyvinvointivaltio pelastetaan?" Ohjaajina toimivat dosentti Pauli Forma sekä dosentti Leena Koivusilta. Väitöskirjaprojektia rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Johanna Kallio

Terveyden epätasa-arvo   

Tutkimusprojekti "Sosioekonomisten terveyserojen muodostuminen teini-iästä varhaiseen keski-ikään" pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten väestöryhmien väliset terveyserot syntyvät ja säilyvät yksilöllisten terveys- ja koulutusurien vuorovaikutuksen välityksellä nuoruusiästä varhaiseen aikuisikään mennessä. Tutkimuksessa käytetään seuraavia tutkimusasetelmia:

A. Seuranta-asetelma, joka perustuu Nuorten terveystapatutkimuksessa (NTTT) 1980-luvun puolivälissä kerättyjen (12-18 -vuotiaat) tietojen yhdistämiseen hallinnollisten rekisterien sisältämiin tietoihin (Kansaneläkelaitos, Stakes, Tilastokeskus) vuonna 2001 päättyvänä seurantakautena. Selvitetään esiintyykö terveyseroihin johtavaa a) suoraa terveysvalikoitumista (heikon terveyden perusteella) ja/tai b) epäsuoraa terveysvalikoitumista (terveyteen haitallisesti vaikuttavan käyttäytymisen välityksellä).

B. Monitasoaineistoa, joka on muodostettu yhdistämällä sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteita kuvaavia kuntatason tietoja seuranta-aineistoon käytetään arvioitaessa, kuinka suuri osa terveyseroista johtuu alueellisista eroista ja kuinka suuri osa yksilöiden välisistä eroista.

C. Aikasarja-aineistoa (toistetut poikkileikkaukset), joka on muodostettu joka toinen vuosi NTTT-tutkimuksessa vv. 1977-2001 kerätyistä tiedoista, käytetään tutkittaessa nuorten sosioekonomisten erojen muutoksia.

Väestöryhmien välisiin terveyseroihin johtavien prosessien tunteminen auttaa kehittämään erojen pienentämiseen johtavia keinoja terveys- ja sosiaalipolitiikan sekä koulutus- ja palvelusektorien alueella (lasten ja kouluterveydenhuolto, koulun tarjoamat palvelut jne). Terveys- ja koulutusongelmien muodostumisen kannalta on tärkeää tunnistaa ne nuoret, jotka ovat vaarassa saada osakseen käyttäytymiseen tai terveyteen littyviä ongelmia tai syrjäytyä yhteiskunnasta ja kääntää negatiiviset terveys- ja koulutusurat suotuisampiin suuntiin.
Leena Koivusilta, Department of Social Policy, University of Turku & Arja Rimpelä, Tampere School of Public Health, University of Tampere

Koulukoti, väkivalta ja nuoret  

Koulukoti, väkivalta ja nuoret –tutkimushanke yhdessä VTT, erikoistutkija Päivi Honkatukian ja professori Tarja Pösön kanssa. Hankkeesta tähän mennessä 10 julkaisua.
Leo Nyqvist

Miesten kriisikeskus -projektin (Mkk) v. 2003-2006 arviointitutkimus  

 Väliraportti "Kun mies hakee apua" ilmestyi syksyllä 2004 ja loppuraportti "Sanasta miestä" 30.11.2006. Miesten kriisikeskus on A-klinikkasäätiön, Ensi- ja turvakotien liiton, Suomen Mielenterveysseuran ja Y-säätiön yhteishanke, jonka koordinaatiosta vastaa Ensi- ja turvakotien liitto. Mkk:n toiminta käynnistyi 2.1.2003 Helsingissä. Projektivaihe on päättynyt ja Miesten kriisikeskus on vuoden 2007 alusta osa Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa.
Leo Nyqvist

Äidit eurooppalaisilla työmarkkinoilla   

Väitöskirjassa tutkitaan äitien tekemää työtä ja asemaa työmarkkinoilla kuudessa eurooppalaisessa maassa: Suomessa, Tanskassa, Alankomaissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa. Tutkimus koostuu neljästä artikkelista, joissa tarkastellaan mm. seuraavia kysymyksiä:
1) Millaista hoivan ja työssäkäynnin yhteiskuntaa retoriikalla äideille tarjotaan unionin näkökulmasta ja jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmissa?
2) Miten äidit eri maissa palaavat työmarkkinoille lapsen saannin jälkeen ja millainen rooli institutionaalisilla tekijöillä ja yksilöllisillä tekijöillä on mahdollisissa eroissa?
3) Mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka kuvaavat äitien työmarkkinoilla tekemää työtä?
4) Millaisia vaikutuksia äitinä olemisella on urakehitykselle tulojen osalta sen jälkeen, kun äiti palaa takaisin työmarkkinoille lapsenhoitojakson jälkeen?

Tutkimusaineistoina käytetään kansainvälisiä kyselyaineistoja (ECHP ja EU-SILC) sekä tekstiaineistoja (Euroopan unionin viralliset dokumentit). Tutkimusmenetelminä käytetään kvantitatiivisia paneelimenetelmiä sekä sisällön erittelyä ja diskurssianalyysia. Väitöskirjan rahoittajina toimivat Koneen Säätiö sekä LabourNet –tutkijakoulu.
Milla Salin

Eron jälkeinen arki lapsiperheissä 

Väitöskirjassa tarkastellaan eron jälkeisen arjen järjestämistä lapsiperheissä. Tavoitteena on selvittää, miten vanhemmat järjestävät lapsen huollon, asumisen ja tapaamisen erotilanteessa ja miten erotilanne ja uusi arki koetaan perheessä. Suomessa lapsiperheiden hajoaminen on yleistä, mutta tutkimustietoa eron jälkeisestä arjesta on vähän. Tutkimusaineistona on kvalitatiivinen haastatteluaineisto, joka koostuu äitien ja isien haastatteluista. Erotilannetta tarkastellaan sekä vanhemman että lapsen näkökulmasta, joten aineistoa tullaan keräämään myös lapsilta. Väitöskirja tehdään Sosnet -tutkijakoulussa ja ohjaajana toimii professori Katja Forssén.
Leena Santala

Perhepolitiikka, työ ja hyvinvointi  

Väitöskirjaprojektissa tarkastellaan työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä naisten, erityisesti äitien, näkökulmasta. Tutkimuksen painopiste on kansainvälisessä vertailussa, ja käsiteltäviä asioita ovat äitien asennoituminen palkkatyön vähentämiseen perhevelvollisuuksien takia, aika jonka äidit ovat olleet kotona hoitamassa lapsiaan sekä tämän ajan koettu vaikutus ammatilliseen uraan. Työn ja perhe-elämän välinen ristiriita sekä subjektiivinen hyvinvointi kuuluvat niinikään tutkimuksen piiriin.

Tutkimuksen aineisto perustuu ESS:n (European Social Survey) toiseen kierrokseen, joka toteutettiin vuosien 2004 ja 2005 aikana. ESS käsittää yli 20 maata, ja projektiin valitut maat edustavat erilaisia perhepoliittisia järjestelmiä. Tutkimuksen rahoittajana toimii vuosien 2005-2007 osalta Suomen Akatemia.
Sirpa Weckström

06.03.2009 12:34 Juha Kononen