Katso myös:
Opiskelijaksi sosiologian laitokselle?
Haluaisitko opiskella sosiologiaa, muttet oikein tiedä, mitä sosiologia tarkoittaa ja mitä se tutkii. Sinua varten olemme koostaneet keskeisimmät tiedot sosiologiasta tälle sivulle. Hahmottelemme sinulle yleiskuvan, mistä sosiologiassa on kysymys, mitä sosiologia tutkii ja minkälaisiin työtehtäviin sosiologit sijoittuvat. Toivottavasti onnistumme myös innostamaan sinua, jotta hakeutuisit opiskelemaan sosiologiaa Turun yliopistoon. Hakuohjeet löytyvät tiedekunnan sivuilta.
Kriittinen yleinen yhteiskuntatiede
Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede, jonka tutkimusala on laaja. Mikään inhimillinen ei ole sosiologialle eikä siis myöskään sosiologille vierasta. Sosiologisen tiedon merkitys ulottuu laajasti kaikille yhteiskunta- ja kulttuurielämän alueille. Sosiologinen tutkimus kohdistuu sosiaaliseen toimintaan, siitä muodostuviin sosiaalisiin järjestelmiin ja niiden välisiin suhteisiin. Sosiologialla on myös yhteiskuntakriittinen tehtävä: tutkimus käsittelee yhteiskunnassa esiintyviä epäkohtia ja ristiriitoja. Lisäksi sosiologian erikoisaloilla tehtävä tutkimus palvelee käytännön päätöksentekoa ja suunnittelua.
Monipuolista tutkimusta ja opetusta
Sosiologia pyrkii sekä selittämään että ymmärtämään yhteiskunnan rakennetta ja toimintaa teoreettisesti. Sosiologisissa tutkimuksissa yhdistyvätkin toisiinsa kolme elementtiä: teoria, empiria ja metodologia. Sosiologian teorioihin ja metodeihin liittyvän perustutkimuksen ohella Turun yliopiston sosiologian laitos tarjoaa monipuolista erityisalaopetusta, joka pohjaa tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen. Tällä hetkellä Turun yliopiston sosiologian laitoksen tutkimusalueita ovat: asuminen, koulutus, kulttuurin muutos, sosiaalinen kontrolli ja sosiaaliset ongelmat, työelämään liittyvät kysymykset, valta ja poliittinen päätöksenteko, vapaa-aika, yhteiskunnalliset liikkeet sekä ympäristökysymykset. Vaikka sosiologian opetusohjelmassa painotetaan sosiologisten teorioiden ja tutkimusmenetelmien sekä sosiologisen kysymyksenasettelun omaksumista, opiskelijalle tarjotaan myös mahdollisuus erikoistumiseen. Tämä onnistuu osittain jo aineopinnoissa, mutta selvimmin syventävien opintojen vaiheessa, jossa opintojen painopiste siirtyy vapaasti valittaviin teemoihin. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelijalla tulisi olla valmiudet toimia itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa sosiologista ammattitaitoa vaativissa tehtävissä.
Valmiudet eri ammattialoille
Sosiologeiksi valmistuneet ovat viime vuosina sijoittuneet työelämään hyvin. Työtä on löytynyt melko pian valmistumisen jälkeen, joskin tyypillistä on ollut se, että ensimmäiset työpaikat ovat olleet määräaikaisia, usein projektiluonteisia. Perinteisesti sosiologit ovat sijoittuneet kuntien ja valtion hallintoon, erityisesti suunnittelu- ja tutkimustehtäviin. Julkinen hallinto ja sen projektit ovat edelleen tärkeä työllistäjä, mutta viime aikoina on ollut havaittavissa sosiologien työkentän ja ammattikirjon laajentumista. Sosiologeja työskentelee nykyään esimerkiksi tiedotuksen, tiedonvälityksen, markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Myös kolmannen sektorin eli kansalaisjärjestöjen ja muitten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden hallinto- ja tiedotustehtäviät työllistävät sosiologeja. Lisäksi laajentuva korkeakoululaitos on myös tarjonnut erilaisia tehtäviä sosiologeille, aina tutkimuksesta ja opetuksesta kansainvälisten asioiden hoitamiseen. Sosiologian opinnot avaavat siis nykyään ovia mitä erilaisimpiin työpaikkoihin ja -tehtäviin. Omaa sijoittumista työelämään voi edistää sivuainevalinnoilla ja solmimalla kontakteja kiinnostaviin työpaikkoihin ja -aloihin. Opiskelijoiden mietteitä opintojen ja uran suunnitelmista voit lukea sosiologian ammattikäytännöt ?kurssin sivuilta.