Turun yliopiston logopedian yksikössä meneillään olevat tutkimushankkeet
Kielellis-kognitiivinen kehitys ja sen tukeminen
Logopedian yksikössä vastaava tutkija prof. Korpilahti
Tutkimus liittyy osana Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen (CYRI) monialaiseen tutkimushankkeeseen nimeltä Hyvän kasvun avaimet (ks. www.utu.fi/cyri/tutkimus/hka). Tutkimuksessa kootaan normatiivista tietoa lapsen kielellis-kognitiivisestä kehityksestä, poikkeavan kehityksen piirteistä ja niiden yhteydestä lapsen terveyteen vaikuttaviin seikkoihin sekä perheiden kyvystä tukea lapsensa kehitystä. Ruotsinkielisten perheiden osalta tutkimuksesta vastaa Åbo Academiin logopedian oppiaine. Tutkimusperheiden seurannan on suunniteltu jatkuvan aikuisiälle saakka. Tutkimushankkeessa on mukana kolme logopedian opiskelijaa. Lisäksi tutkimukseen liittyy logopedian opettajan FM Tiina Orellin väitöskirjatyö, joka käsittelee kehon rytmisten liikkeiden varhaisen kehityksen yhteyttä puheen ja kielen omaksumiseen.
Musiikki, rytmiikka ja tietokoneohjantaiset harjoitteet kielihäiriöisten lasten kuntoutuksessa
Vastaava tutkija prof. Korpilahti
Kuntoutustutkimus toteutetaan Turun Katariinan koulun ala-asteen kielihäiriöisten lasten luokilla. Intensiivinen harjoitusohjelma perustuu musiikkiin, rytmiikkaan ja Audilex-tietokoneohjelmaan. Tutkimuksessa tarkastellaan poikkeavatko kielihäiriöisten lasten kuuloreaktiot herkkyydeltään tai hemisfäärien työnjaon osalta tyypillisista lasten kuulovasteista. Harjoitteluohjelman avulla kerätään tietoa siitä, voidaanko käytetyillä harjoitteilla vaikuttaa lasten kielellisiin taitoihin ja lukemisvalmiuksiin. Muutosta seurataan behavioraalisten testien ja arviointimenetelmien avulla sekä vertaamalla niitä auditiivisissä herätevasteissa havaittaviin neurofysiologisiin muutoksiin. Herätevastemittaukset tehdään Turun yliopiston kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksessa (KNT). Tutkimuksessa on mukana neljä logopedian opinnäytetyön tekijää. Tutkimus liittyy osaltaan logopedian opettaja FM Tiina Orellin väitöskirjatyöhön.
Kallonluiden varhaisen luutumisen vaikutukset kielellis-kognitiiviseen kehitykseen
Vastaava tutkija prof. Korpilahti
Tutkimus toteutetaan yhdessä Helsingin Töölön sairaalan ja Huuli-suulakihalkiokeskuksen (plastiikkakirurgi Saarinen ja dos. Hukki) kanssa. Tutkimuksessa seurataan lapsia, joilla on diagnosoitu kraniosynostoosi ja joista useimmat ovat käyneet läpi kallonsaumojen avaamisen ja rekonstruointiin liittyvän leikkauksen ensimmäisen elinvuotensa aikana. Lasten kielellis-kognitiivistä kehitystä on arvioitu kolmen vuoden iässä.
Pienenä keskosena syntyneen lapsen kielellinen kehitys - varhaisen kehityksen piirteet, taustatekijät ja pitkittäisennuste
Vastaava tutkija FT Stolt
Hyvin pienenä keskosena (syntymäpaino <1500g ja/tai syntynyt <32 raskausviikkoa) syntyneiden lasten varhaiseen (so. kahden ensimmäisen ikävuoden aikana tapahtuvan) kielelliseen kehitykseen liittyvä tieto on toistaiseksi vähäistä. Tutkimuksia on tehty vain vähän ja osassa tehdyistä tutkimuksista on käytetty pieniä, valikoituneita otantoja. Varhaisvaiheen kielelliseen kehitykseen liittyviä pitkittäisseurantatutkimuksia on tehty vain yksittäisiä. Hyvin pienenä keskosena syntyneen lapsen varhaiseen kielelliseen kehitykseen liittyvää tietoa kuitenkin tarvittaisiin, jotta kliinisessä työssä pystyttäisiin luotettavasti tunnistamaan kielellisessä kehityksessään tukea tarvitsevat lapset.
Tämän tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on selvittää yksityiskohtaisesti pienenä keskosena syntyneiden lasten kahden ensimmäisen ikävuoden aikana tapahtuvaa kielellis-kommunikatiivisten taitojen kehitystä, kielellisten taitojen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä varhaisen kehityksen ennustearvoa myöhempään kielelliseen kehitykseen nähden. Tutkimuksessa on mukana kaksi tutkittavien ryhmää: nk. valikoitu kohortti sekä kuuden vuoden syntymäkohortti (kaikki vuosien 2001-2006 aikana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hyvin pienipainoisina keskosina syntyneet lapset). Kummallekin ryhmälle on kerätty oma täysiaikaisina syntyneiden lasten verrokkiryhmänsä. Tutkimus on pitkittäisseurantatutkimus, jossa lasten kehitystä on seurattu eri menetelmin.
Pienenä keskosena syntyneen lapsen kielellinen kehitys - varhaisen kehityksen piirteet, taustatekijät ja pitkittäisennuste -tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia (Tutkijatohtorin projekti 1.1 2011-31.12 2013, Stolt). Tutkimus on osa laajaa monitieteistä tutkimuskokonaisuutta, nk. PIPARI-tutkimusta (Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään; Lehtonen, Haataja, Lapinleimu ja PIPARI-tutkimusryhmä).
MacArthur Communicative Development Inventories -menetelmän suomalaisen, lyhyen version normitutkimus
Vastaava tutkija FT Stolt
Kielellisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen kliinisessä työssä on haasteellista. Vaikka lasten kielellistä kehitystä on tutkittu kohtuullisen paljon, ei kliinisessä työssä ole aina täysin selvää, milloin pienten lasten varhaiseen kehitykseen tulisi puuttuua. Lisäksi, varhaisen (so. kahden ensimmäisen ikävuoden aikana tapahtuvan) kielellisen kehityksen arviointiin on olemassa vain harvoja menetelmiä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on normittaa suomalaiseen aineistoon alun perin amerikkalainen, varhaisen kielellisen kehityksen seurantaan, ja erityisesti seulontaan, soveltuva menetelmä. Tutkimuksen aineistona on 100 täysiaikaisena syntyneen lapsen, terveen, suomenkielisessä perheessä kasvavan lapsen otanta, joiden kielellisen kehityksen etenemistä seurataan 9 kuukauden iästä viiden vuoden ikään. Lisäksi kerätään kaksi poikittaista otantaa, joissa lasten kielellistä kehitystä tarkastellaan vain yhdessä ikäpisteessä, joko 18 tai 24 kk:n iässä. Tutkimuksessa tekee pro gradu -työtään logopedian opiskelija Suvi Vehkavuori.
MacArthur Communicative Development Inventories Advidsory Board on antanut luvan MacArthur Communicative Development Inventories menetelmän suomalaisen, lyhyen version normitutkimuksen tekemiselle vuonna 2010.
Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten kielellinen kehitys
Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten kielelliseen kehitykseen liittyvä tieto on toistaiseksi riittämätöntä. Vaikka suuri osa adoptoiduista lapsista kehittyy kielellisesti normaalisti, on tämän ryhmän lapsilla kuitenkin ei-adoptoituja lapsia korkeampi riski kielellisen kehityksen ongelmiin. Kliinisen työn haasteena onkin tunnistaa kielelliseen kehitykseensä tukea tarvitsevat lapset ja ohjata heidät tuen piiriin riittävän varhain.
Turun yliopiston logopedian oppiaineessa tutkitaan Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten kielellistä kehitystä. FM, laillistettu puheterapeutti Aino Launis seuraa väitöskirjatyössään Suomeen ulkomailta adoptoitujen lasten varhaisvaiheen kielellistä kehitystä (väitöskirjatyön ohjaajat: FT, tutkijatohtori Suvi Stolt ja dos., neonatologi Helena Lapinleimu). Aino Launiksen väitöskirjatyön aineiston keruussa ovat mukana logopedian opiskelijat, pro gradu -työn tekijät Terhi Granlund ja Kirsi Alho. Lisäksi logopedian opiskelija Iina Jalonen tekee pro gradu -työtään Suomeen ulkomailta adoptoitujen 5-15 -vuotiaiden lasten kielellisistä taidoista (ohjaajat: FT Stolt ja dos. Lapinleimu).
Opinnäytetyöt liittyvät laajaan, kansalliseen tutkimukseen (FINADO-tutkimus; Lapinleimu, Elovainio, Sinkkonen, Raaska & Mäkipää), jonka päätavoitteena on saada tietoa Suomeen ulkomailta adoptoitujen henkilöiden fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta ja sopeutumisesta Suomen oloihin.
Aikuisneurologisten asiakkaiden arviointi- ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen
Vastaava tutkija FT Renvall
FT Renvall on tehnyt väitöskirjatyönsä afasiaan liittyvän nimeämisvaikeuden (anomian) kuntoutuksesta käyttäen nk. kontekstipriming-menetelmää. Tutkimukset sijoittuvat teoreettisen ja kliinisen tutkimuksen välimaastoon. Aikuisneurologisten kuntoutustutkimusten tekemistä haittaa kuitenkin Suomessa luotettavien arviointimenetelmien puute. Tämän vuoksi pyritään kehittämään uudenaikaisia luotettavia menetelmiä, jotka soveltuvat aikuisten kielellis-kongitiivisten häiriöiden arviointiin. Aiheesta on tehty kolme logopedian kandidaatin- ja yksi pro gradu -tutkielma. Lisäksi työn alla on kolme kandidaatintutkielmaa.
Logopedian yksikön tutkijaseminaari filosofian tohtorin tutkintoa suorittaville on aloitettu keväällä 2010
Syksyllä 2010 seminaari järjestetään kaksi kertaa (27.9 ja 29.11). Katso tarkemmat tiedot opetussivustolta.